Hevoset oppivat niitä asioita joita palkkaamalla vahvistetaan joko tarkoituksella tai tahattomasti. Samalla hevonen oppii liittämämään tunnetilan liikkeisiin, paikkoihin ja tehtäviin. Rauhattoman hevosen kanssa tämän taidon hyödyntäminen on todella hyvä aloitus kun sen tekee positiivisella tavalla. Näin toimimme myös Sukan kanssa kun aloimme kasata hänelle uutta ratsun työkalupakkia. Voit tutustua tarinaan alkuun tämän linkin takaa.
Sukan kanssa kaikista tärkein ja eniten muutosta aikaan saanut tehtävä on ollut pysähdyksen palkkaaminen. Tavoitteena oli saada hevonen luottamaan selkään istuvaan henkilöön niin, että molemmilla on hyvä olla. Sukan haasteena oli hyvin töksähtelevä ja nopeat askellajit, jotka tuntuivat siltä, että hevonen yritti koko ajan päästä ratsastajan alta pois. Hevosen hengitys tuntui hyvin pinnalliselta ja rauhattomalta.
Pysähdysharjoitukset tuottivat tulosta nopeasti. Tehtävä kulki niin, että aina kun hevosen askel kiihtyi otettiin seis, jonka aikana hevonen sai valtavasti rapsuja ja rauhoittavia kehuja. Hevosen ei annettu edetä ilman ratsastajan merkkiä vaan halusimme odottaa, että hevonen hengittää ja rauhoittuu. Usein hevonen huokaisi hyvin kuuluvasti, joka oli meille merkki siitä, että rentoutumista alkoi tapahtumaan. Samalla tuli muita rentoutumisen merkkejä eli hevonen pörisi ja heilutti kaulaansa.
Alkuun hevonen oli levoton ja ehdotti usein itse etenemista seisomisen sijaan. Hevonen oppi kuitenkin tehtävän nopeasti ja alkoi itse ehdottamaan pysähdyksiä. Tämä oli meille varsin mukava merkki! Hevonen halusi itse valita rauhallisen seisomisen eikä ”paennut” enää ratsastajaa. Rennosta pysähdystuokiosta jatkui aina mukava käynti ja hevonen tuntui kantavan ratsastajaa rennommin sekä tasaisemmin.

Pysähdystehtävää tehtiin aluksi yhdessä paikassa, jonka jälkeen se yleistetiin muualle ratsastuskentälle. Hevosen omistaja teki tätä harjoitusta suunnitelmallisesti ja maltilla useamman viikon. Tämä on todella hyvä esimerkki siitä, että myös asiaan omistautunut harrastaja voi kouluttaa hevostaan todella laadukkaasti.
Harjoitusta yleistettiin vähitellen ottamaan mukaan ravia. Teimme hevoselle selkeän tehtäväketjun niin, että otimme rauhallisen pysähdyksen, josta se pääsi rentoon ja mukavaan käyntiin. Tämän jälkeen otimme ravia sillä tavoitteella, että hevonen saa ehdottaa meille pysähdyspaikalla joko käyntiä tai pysähtymistä. Ravipätkät pidettiin aluksi hyvin lyhyinä ja hevonen ymmärsi tehtävän todella nopeasti. Hevonen alkoi itse ehdottamaan jälleen rauhoittumista opituissa paikoissa.
Hevosen ei kuulu olla rauhaton tai levoton vaan hevosella on oikeus elää meidän kanssamme mahdollisimman stressitöntä elämää. On meidän velvollisuus opiskella ja hankkia laadukkaita työkaluja käyttöömme.
Tämä pelkästään rauhoittumiseen pohjautuva harjoittelu on tehnyt hevosen kehonhallinnasta huomattavasti parempaa, kun hevonen pystyy hengittämään ja rauhassa asettelemaan kehoaan ratsastajan pyyntöjen mukaan. Hevonen on samalla suoristunut kuin vahingossa. Kuvissa näkyy, että hevonen ei enää kallistu sivulle tai kaadu eteenpäin. Hevonen näyttää kaiken kaikkiaan huomattavasti parempikuntoiselta.
Oikean puoleinen kuva on syksyltä 2016 ja vasemman puoleinen kuva on kesältä 2017. Hevonen kantaa selkänsä ja rintakehänsä huomattavasti paremmin, jolloin on mahdollista asetella jalat paremmin ja tasapaino paranee.
Hevosen rennomman mielentilan lisäksi omistaja on nykyisin todella paljon luottavaisempi omaa hevostansa kohtaan. Istunta on parantunut kun hevosen rennompi olemus edesauttaa ratsastajan vatsalihasten käyttöä. Kokonaisuudessaan tämän parin yhteistyö on nykyisin ihanaa katseltavaa kun molemmat ymmärtävät toisinaan paremmin!
Tämä tarina on tärkeä, koska kaikkia hevosia voi kouluttamalla auttaa rennommaksi ja luottavaisemmiksi. Hevonen kannattaa tutkituttaa ensimmäiseksi, jos on epäilyjä kivuista. Sekin voi olla syy rauhattomuuteen. Tämä ruuna oli monen mielessä menetetty tapaus, mutta pelkästään rauhallisuuden löytäminen on tuonut tälle ukolle aivan uuden elämän! Muista siis, että hengitys ja levollisuus on kaiken pohja.

